Alakerran leivinuunin ja kamareiden tulisijojen hormit löytyvät vintiltä. Niiden kunto oli pieni arvoitus ja siksipä Sakke alkoi purkuhommiin. Katolla olevat piippuosat on purettu pois jo aikaisemmin ja nyt Sakke purki pätkät pois piipuista talon sisäpuolelta. Katsaus piipun sisään tuotti toivotun tuloksen: piiput ovat tukevat ja todennäköisesti kunnostettavissa. Hyvin palvelleet tiilet joutivat jo mennä. Muurari laittaa piakkoin uusia tilalle 🙂

Tiilet on purettu, hyvä. Sitten ne pitäisi saada roudattua alas. Hmmm… Ratkaisu ongelmaan: liinalaatikkoviritelmä. Sakke laski tiiliä alas laatikollinen kerrallaan, minä nakoin tiilet alakerrassa toiseen laatikkoon ja roudasin pihalle. Kätevätä 😉

Tiiliprojektin jälkeen pääsin nauttimaan loppumattomasta naulaprojektista (kyllä, aherran niiden kimpussa edelleen…). Nyt alkoi saada projekti tuulta alleen kun saatiin Arilta hyviä rakennustelineen tasoja. Sakke lisäsi yhteen niistä jalat alle ja niin alkoi naulasavotta sujua katon rajassa 🙂 Pääsinpä projektin loppuvaiheessa kiipeämään uunin pankollekin. Vielä yhdessä seinässä on muutama naula, eli eiköhän tämä savotta lopu viimeistään ensi viikonloppuna! Jes!

Historia muistuttaa välillä itsestään. Eteisen katon purun yhteydessä vintiltä löytyi lisää vanhoja sanomalehtiä. Kaleva kertoo torstaina, elokuun 31. päivänä vuonna 1933, että natsi-puolue järjestää suuren puolekokouksen Nürnbergissä 😮

”Elokuun 30 – syyskuun 3 pnä pidetään täällä kansallissosialistisen puolueen ensimmäinen puoluekokous kolmannen valtakunnan syntymisen jälkeen ja tälle kokoukselle tahdotaan antaa valtavan mielenosoituksen luonne sekä osoittaa sillä varsinkin kansallissosialistisen puoleen voimaa ja suuruutta. Ohjelmassa oleville poliittisille neuvotteluille tullaan antamaan mahdollisimman suuri loisto.”

Kokoukseen odotettiin yli puolta miljoonaa ihmistä. ”Koti- ja ulkomaisten sanomalehtimiesten suurta joukkoa varten on perustettu erityinen sanomalehtitoimisto ja puhelinasema. Kokous radioidaan ja filmataan kokonaisuudesssaan eri vaiheineen.” Kaikkihan me ollaan noita filmatisointeja nähty

Kansallissosialistinen puolue ei vain juhli, vaan osoittaa tarmokkuutensa myös arkena. Berliinistä kantautuu uutinen 27.8.1933: ”Valtion viholliset ovat lauantainakin saaneet tuta vallassaolijain tarmon. Ent. kommunistisen valtiopäivämiehen Pieckin asunnossa Berliinissä toimitettiin lauantaina kotietsintä ja tavattiin tällöin salaisia kirjoituksia. Pieck on nykyään ulkomailla, mutta hänen vaimonsa ja tyttärensä pidätettiin.”

Vintiltä löytyy vielä saman viikon Kalevaa, tiistailta 29.8.1933. Silloin on sattunut Simossa merkillinen katoamistapaus.

Opettajatar, neiti Marttila, on lähtenyt marjametsään mutta ei palannut kotiin. Häntä aletaan etsiä koko kylän voimin. ”Kun kadoksissa olevan Marttilan veli, joka kulki erillään muusta joukosta, saapui Marttilan talon erään ladon läheisyyteen ja ohi kulkiessaan katsahti latoon, näki hän siellä sisarensa makaavan heinissä. Luullen sisartaan kuolleeksi, kiiruhti veli ilmoittamaan löydöstään muille etsijöille. Kun miesjoukko sitten palasi takaisin ladolle, havaittiin ladon oven olevan avoimena ja neiti Marttilan olevan poissa. Latoon on jäänyt vain jonkin verran marjoja.”

”Vaikka veli oli ladon luota pois ainoastaan kymmenisen minuuttia ja etsimistöitä jatkettiin uudelleen heti, kun opettajattaren huomattiin ladosta poistuneen, ei hänestä löydetty muuta jälkeä kuin marja-astia, jonka hän oli pudottanut metsään. Etsintää jatkettiin edelleen koko eilispäivä, mutta vielä iltaan mennessä ei kadonneesta oltu tavattu jälkeäkään. Hän on 20-vuotias.”

Kuinkahan opettajatar Marttilan lopulta kävi…?