Eilen jatkui raksalla naulasavotta. Se onkin ollut tässä hetken aikaa katkolla kuistin suoristuksen ja muun homman vuoksi. Voiton puolella siinä onneksi kuitenkin jo ollaan! Yhden naulan sain repiä kengän pohjastakin, kun ihmettelin että mikä siellä kilkkaa 😮 Sakkea lainatakseni ”parempi repiä naula pois kengänpohjasta kuin jalkapohjasta”. Huh, onneksi on naulaanastumissuojat kengissä!

Eilen alkoi sorsastuskausi ja sen huomasi saarella. Vähän väliä kuului lintujen raakuntaa ja niitä lenteli parvissa sinne tänne. Välillä jossain sinkosi haulisuihku. Lepantteri ihmetteli meininkiä keittiön ikkunasta.

Sakke otti asiakseen eteisen katon purkamisen. Eteisen katto on vähän turhan matalalla. Sitä kun vähän tsuumailtiin niin tultiin siihen tulokseen, että kattoa voisi hyvinkin korottaa 20 senttiä, niin että uusi katto tulisi vaakaparrujen yläpuolelle, kun nyt katto oli tehty parrujen alapuolelle. Valkoiset paneelit saisivat siis seuraavaksi kyytiä. Isäntä paineli vintille ja  alkoi hommiin.

Kohta oli villat purettu ja parrut saatu näkösälle. Sitten sai sorkkarauta töitä.

Voilá, sinne meni eteisen katto 🙂

Huomattiinpas että tuvan ovessa on komiat saranat. Ne pitää säästää 🙂

Meillä oli sellanen normi päivä raksalla. Välillä rillattiin makkaraa, että jaksaa. Saarelle mentäessä ihmeteltiin kun tuulimyllyt eivät pyörineet. Syykin selvisi, näillä kavereilla taisi olla normi päivä toimistolla!

Talon kuisti on ollut hieman kenollaan. Kuistia kannattelevat hirret ovat lahonneet ajan saatossa ja maa ympärillä on noussut, kun sitä ei ole hoidettu. Nyt oli aika korottaa kuistia ja vaihtaa sitä kannattelevat hirret.

Olen raksahommissa huomannut sen tosiasian että kaikki alkaa aina alusta asti. Kuistin suoristus alkoi siitä että otettiin lapio käteen. Ei muuta kuin kuistin ympärystää esiin kaivamaan! Hirret olivat kyllä parhaat päivänsä jo nähneet 😮

Ikkunat otetiin pois, etteivät mene rikki nostoprojektissa. Kuistia nostettiin tunkeilla ja sinne viriteltiin apupuita pitämää homma kasassa.

Sittenpä kuistin alle saatiin laitettua uudet hirret. Hyvän talkooporukan kanssa homma sujui hienosti! Hyvähän siitä tuli 🙂

Kuisti ennen ja jälkeen:

Heti näyttää ryhdikkäämmältä! Nyt ei olisi enää paljon rempasta jäljellä, loput vain 😀

Saatiin häälahjaksi vadelman taimi ja istutettiin se nyt omaan pihaan 🙂 Pisteet taimelle siitä, että ei se kuollut mun hoivissa kolmeen kuukauteen, jotka se vietti purkissa keittiön pöydällä. Sitkeää tekoa 😛 Näillä näytöillä se varmasti pärjää myös luonnon armoilla saaressa!

Talon takaa kerätyt tiilet pääsivät uusiokäyttöön. Tästä se pienen vadelman uusi elämä alkaa. Tulevina kesinä kun vierailette saaressa, saatte kerätä mahat täyteen tämän yksilön satoa!

Kutturassa on nyt käyty ja mikä mahtava reissu se olikin 🙂 Poroja riitti, sääskiä ei (itikoita ei kerta kaikkiaan ollut yhtään!) Lappiin lähemmä toisteki! Perjantaina kotiuduttiin ja lauantaina lähdettiin käymään saaressa.

Pojat kävivät aamutuimaan ostamassa grillin. Sakke hoiti kokoamispuolen (ilman käyttöohjeita tosin, kun ohjeissa ei ollut kerrassaan mitään tolkkua…) ja rillasi hyvät makkarat! Jälkkäriksi suklaakakkua 🙂

Lapin reissun jäljiltä kellään ei ollut saaressa työvelvoitetta, mutta siitäkin huolimatta Ilona ja Aamos ottivat hommat haltuun. Aamos sai grillinostoreissulla itselleen remppavasaran ja pitihän sitä päästä testaamaan 🙂 Naulat upposivat kuin vanhalta tekijältä!

Ilona urakoi ulkosaunan tyhjennyksen kimpussa. Siinä onkin tekemisestä… Ilona sai sen hyvälle alulle!

Punaista kuplaakin käytiin ihmettelemässä. Ilona teki löytöjä, kädessä koululaisen muistikirja 1930-luvun puolivälistä.

Issun mielestä parasta raksalla taisi olla kuistin automäki 😉