Eilen oli kunnon talkoot, kun tyhjensimme taloa ja piharakennuksia turhasta rojusta. Vaihtolava odotti pihassa. Kesärenki-Tuomas oli meillä syyslomalla (eli oliko kyseessä syysrenki?). Petrikin tuli Haltin kanssa apujoukoiksi.

Kovin on tyhjä lava vielä aamupäivästä.

Vintillä odotti useampikin hylly purkajaansa. Tuomas pääsi lempihommaansa sorkkaraudan varteen. Sitten oli tarjolla myös vähän vähemmän mukavaa hommaa, nimittäin uunin pankon imurointi. Edellisen asukkaan kissat muistututtavat olemassa olostaan kikkareiden merkeissä…

 

Alkaahan se lava täyttyä. Ihan hyvä potkukelkkakin meinasti päätyä lavalle, mutta lopulta se pelastettiin. Sakke meinasti tuunata siihen uudet puuosat. Ehkä sillä käydään vielä monta postinhakukeikkaa tulevaisuudessa 😉

Vintiltä, seinän ja lattian välistä löytyi kauniita kortteja. Lintukortissa on takana teksti: muisto äidiltä 1892. Ilmeisesti kyseessä on talon edellisen omistajan äidin (Toinin) kortti, jonka hän on saanut omalta äidiltään.

Toini on saanut 40-luvulta ystävältään Elliltä kortteja mm. syntymäpäivänä ja pääsiäisenä. Kauniita ❤

Välillä pidettiin ruokatauko asuntovaunussa. Lämmin asuntovaunu on näillä keleillä jo tarpeen. Päivän päätteeksi oli lava täynnä 🙂

Väsynyttä talkooporukkaa 😛

Ai niin, se kamarin seinäkin on saatu kuntoon. Toinenkin hirsi piti vaihtaa. Sakke, iskä ja Tuomas ahkeroivat sen valmiiksi loppuviikosta.

Iso kiitos Petrille, Tuomakselle ja iskälle avusta! Projekti on nytkähtänyt kunnolla eteenpäin viimeisen viikon aikana 🙂 Seuraavaksi kiikarissa olisikin jo huoneiden syväpuhdistus soodapuhalluksella. Jännää 🙂

Iskä on ollut raksalla apuna tämän viikon. Alkuviikosta oli ohjelmassa piippujen teko muurarin kanssa. Piippuja on kaksi kappaletta. Toiseen piippuun tulee hormit alakerran kamarien tulisijoista ja keittiön hellasta. Toinen piippu on tuvan leivinuunille.

Muurareita projektissa on ollut kaksikin eri kaveria: ensimmäinen laittoi piippujen vanhat osat sisältä kuntoon. Sitten toinen muurasi uudet piiput vanhojen osien päälle jatkoksi. Useamman päivän homma kaiken kaikkiaan.

Siitä lähtee uutta syntymään vanhan päälle. Uusi piippu piti muurata hauskasti vinottain, jotta se saatiin erilleen katon kurkihirrestä. Vanha piippu, joka tässä on ollut, oli muurattu suoraan kurkihirteen kiinni. Nykyasetuksien mukaan hirren ja piipun väliin pitää jättää vähintään kymmenen sentin rako.

Katollekin päästiin. Sakke oli muurarin apuna yläilmoissa. Iskä ajoi nostolaitetta. Raksakoira oli muuten vain ämpäripää.

Hienot piiput tuli ❤

lautta nimittäin.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/hietikolle-ajautunut-hailuodon-lautta-on-irrotettu-kunto-tarkistetaan-ennen-liikennointia/740819/

Sakella oli sovittuna treffit muurarin kanssa, mutta tulikin vapaapäivä. Huomenna uus yritys.

 

 

Tämmönen pihan kaunistus hommattiin viikonloppuna. Vuosimalli on -86 eli pahimmat uutuuden karheudet on jo hiotuneet pois 😛

Sisustus on vimosen päälle komia. Vessassa on upeat ”kaakelit”, liukuovilla saa yksityisyyttä tärkeisiin neuvotteluihin ja keittiössä on liesituuletin kunnon kokkailuja varten. Ihastuttava astiasto tuli kaupan päälle!

Kyllä nyt kelpaa pitää kahvipaussia! Saapa ainakin olla lämpimässä 😛

Tulevan makkarin seinässä on muutama hirsi ottanut parin metrin matkalta yhteen hevosmuurahaisten kanssa ja hirret pitää vaihtaa. Sunnuntaille sattui kaunis auringonpaiste, hyvä keli tehdä reikä seinään! Avuksi urakkaan saatiin asiantuntija-apua Nivalasta 🙂

Sakke ja Aleksi löysivät jo kesällä riihestä ylimääräisiä parruja, joista saa sopivia varaosia seinäprojektiin. Perinnemestari työstää hirttä kirveellä 🙂

Useamman tunnin uurastus palkittiin kun hirsia alkaa osua paikoilleen.

Vähän pitää vielä säätää (hienosäätöä moottorisahalla 😛 ) Pellavaeristettä väliin ja vähän lankkua. Valmis! Loput pari hirttä vaihdetaan tässä viikon aikana.

Kiitos Aleksi avusta! Pikku-Iiku ❤ Lepsu on Iikun vinkkelistä ihan kohtuukokoinen 😉

Viikko sitten touhuttiin muurarille telineitä talon katolle. Muurarin olisi piakkoin tarkoitus tulla tekemään piiput. Meillä apuna hommassa oli naapurilta lainattu henkilönostin. Mulle taas uusi meriitti: jos vain tarvitte henkilönostimen käyttäjää, niin sopii rimpauttaa 😉 Myös jiirisaha on nyt tuttu juttu. Koko ajan oppii uutta 🙂

Työmies alkoi touhuta. Ensin pitää vähän mittailla ja tuumailla ja sitten käydä asiaan. Telineaihioita alkaa muodostua.

Mies ja telineet kyytiin ja kohti yläilmoja! Piällysmies seuraa että hommat hoidetaan asiallisesti.

Muutama päivä siinä huhkittiin ja otettiin parit eiköku-versiot, mutta nyt sopii muurarin tulla!

Ylhäältä näkee kauas 🙂