Asiantuntija kävi tekemässä analyysin kylppärin rikkinäisestä lattialämmityksestä ja siinä samalla reissulla myös korjasi sen 🙂 Kannatti odottaa tätä kaveria! Huh, kylläpä lopulta selvittiin koko hommasta säikähdyksellä. Vika paikantui kylppärin ja makkarin välisen seinän vierustaan. Lattilämmityksen johto oli saanut osuman pikanaulasta, kun teimme kylppäriin rungon. Asiantuntija sai laitteellaan paikannettua vikakohdan ja se pystyttiin kiertämään. Lopputulos on, että makkarin puoleisen seinän vierustalle jää kohta, jossa ei ole lainkaan lattialämmitystä, mutta muualla kylppärissä se toimii kuten pitääkin. Onneksi vikapaikka oli juuri siinä: lämmittämätön kohta jää kodinkoneiden alle, joten sillä ei ole käytännön merkitystä.

Isäntä piikkasi jo aikaisemmin betonia makkarin oven vieressä yrittäessään sähkärin kanssa selvittää vikapaikkaa. Asiantuntijan tekemä korjaus on kylppärin nurkassa.

Nurkassa on betonia piikattu auki sen verran että sähköjohto saatiin esiin. Makkarin lattian rajasta porattiin reikä kylppärin puolelle lattiavaluun, josta korjaava sähköjohto ui kylppärin nurkasta makkarin puolelle ja sieltä sen menee makkarin lattian rajassa oviaukon vierestä olevasta reiästä takaisin kylppäriin.

Nyt kun sähkövika on korjattu, pääsimme tänään jo täyttämään reiät betonilla. Huomenna tehdään vesieristys ja kun se on kuivunut päästään laatoittamaan. Lattian korjaustoimenpiteisiin menee lopulta vain muutamia päiviä 🙂

Pirtin lattian vanhat lankut ladottiin paikoilleen viime syksynä. Tammikuussa ne ruuvattiin kiinni, kun ne olivat saaneet syksyn ajan kuivua ja hakea paikkansa. Ennen maalausta lattia pitää hioa ja vanhat naulanreiät paklata. Lattialankut ovat olleet käytössä viimeiset 170 vuotta joten ajan jälki on nähtävissä. Hioin lattian läpi käsihiomakoneella ja totesin, että koko lattiassa ei ole lainkaan suoraa pintaa 😀 Monenlaista kuhmua ja kuoppaa on ajan saatossa lankkuihin syntynyt. Oman aikansahan se ottaa kun käy koko lattian läpi pienellä hiomakoneella, mutta eipä tämä projekti ole tähänkään asti hätäisen hommaa ollut 😉 Oikea lattianhiomakone olisi vetänyt lankut tasaisen sileiksi ja sitähän me emme halua. Ajan kuluminen saa näkyä.

Pirtin lattia on alun perin tehty niin, että seinän vierustoilla on kiertänyt irrotettavat lankut seinän suuntaisesti. Nämä seinänvieruslankut olivat lattian purkuvaiheessa huonossa kunnossa ja jouduttiin poistamaan käytöstä. Nyt niiden tilalle tehtiin uudet. Uudet lankut tehtiin vintillä käytössä olleista lattialankuista, eli vanhaa materiaalia saatiin uusiokäyttöön. Isäntä pääsi taas lempipuuhaansa eli puusepän hommiin 🙂

Kehälankkuja sai muotoilla aikalailla, jotta ne asettuivat osaksi muuta lattiaa. Pirtin oven edustalla lattia on kulunut parisen senttiä.

Leivinuunin edessä olevat lankut olivat todella kärsineet: niissä oli palojälkiä yms. Ne heitettiin pois lattian purkuvaiheessa. Nyttemmin tilalle on tehty uusi lattia ihan uusista lankuista. Lankut ovat samaa materiaalia kuin keittiön lattia. Tämä uudisosa piti myös höylätä ja hioa sulavaksi osaksi muuta lattiaa.

Uuden ja vanhan osan väliin jäi rako, joka täytettiin liimaamalla siihen puukiila.

Olemme oikein tyytyväisiä lattiaan tässä vaiheessa 🙂 Vanhat naulojen kolot vielä paklataan ja katsotaan mitä muita pieniä korjaustoimenpiteitä tulee tehdä ennen maalausta. Joitakin kohtia pitänee liimailla, kun lankun pinnasta on lähtenyt puunsäle irtoamaan.

Hommaa vielä siis riittää ennen maalausta. Maalit on kuitenkin jo tilattu. Lattia tullaan maalaamaan Kymin Palokärjen pellavaoljymaalilla. Sävyksi tulee punaruskea, käytännössä sama sävy kuin lattiassa jo on. Netistä sattui löytymään koulun päättötyö, joka oli tehty vanhojen lattioiden kunnostamisesta. Siinä oli värikartta eri vuosikymmeninä käytetyistä lattiamaaleista. Punaruskea sävy, joka pirtin lattiassa nyt on, oli suosittu 1800-luvun puolesta välistä vuosidan loppuun. Siihen kohtaan osunee ehkä myös meidän lattian alkuperäinen maalaus. Hionnan yhteydessä lankuista ei paljastunut muita maalikerroksia. Tikkurilan värikarttojen kanssa mallailimme muitakin sävyjä, mutta isännän toiveesta päädyimme lopulta alkuperäiseen väriin. Teimme testimaalauksen kolmella eri vaihtoehdolla. Valittu sävy on mallisävyistä oikeanpuoleisin.

Ei niin huonoa, etteikö jotain hyvääkin. Olemme hyödyntäneet tämän meidän evakkoajan tuunaamalla pirtin pintoja kuntoon. Alkuperäinen ajatus oli että maalataan pirtin katto ja lattia sitten joskus, mutta nyt kun tilanne on mikä on kylppärin takia, niin sopiva maalaushetki on nyt.

Joulukuussa hankimme muutamia kattomaalisävyjä ja mallailimme niitä pirtin kattoon. Kalkkimaali pirtin katossa lienee hyvinkin perinteinen maali, joten päätimme maalata katon hyväksi havaituilla Frenchicin maaleilla. Kuten joulukuun blogikirjoituksesta käy ilmi, meillä oli pari sävyä testissä. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan miellyttänyt: toinen oli liian valkoinen ja toinen liian keltainen… Kokeilimme sävyttää ”liian valkoista” maalia muilla sävyillä, joita on kertynyt remppaprojektin aikana laatikollinen, mutta lopputulos ei ollut hyvä. Harmaan lisäys valkoiseen teki sävystä entistä kylmemmän ja ruskeaan taittava maali teki siitä likaisen näköisen. Emme saaneet sävyä osumaan kohdilleen. Hermothan siinä meinasi jo mennä.

Halusimme kattoon kalkkimaalin. Frenchicin sarja on hyväksi havaittu sekä keittiön kaapeissa että kylppärin allastasossa. Emme siis halunneet (eli jaksaneet) alkaa etsimään uutta kalkkimaalia joltain toiselta merkiltä. Ratkaisu ongelmaa oli pelata upporikasta ja rutiköyhää: ”liian valkoinen” sävy oli jonkin ajan jälkeen alkanut näyttää katossa jo aivan hyvältä. Ehkä se ei olisikaan loppupeleissä liian valkoinen…? Ehkä se olisikin ihan hyvä…? Ja niinhän siinä kävi, että tilasimme 25 litraa Frenchicin Whiter than White -kalkkimaalia ja päätimme että pirtin katosta tulee jäätävän hieno.

No tuliko?

Meidän mielestä tuli 😀

Viimeksi kun olen blogia päivittänyt helmikuun alkupuolella muutto siinsi horisontissa ja kylppäri valmistui kovaa vauhtia. Helmikuu menikin hyvin tiiviistä raksalla ja muuttopuuhissa. Helmikuun viimeisenä viikonloppuna muutettiinkin, mutta ei sinne minne olisi pitänyt eikä kylppärikään ole vielä valmis. Mitäkö tapahtui? Selonteko lienee paikallaan.

Laatoittaja sai hommansa valmiiksi ja lattiasta tuli hieno 🙂 Toki kuvassa se kaipaa vielä puhdistusta.

Kattopaneelit maalattiin kosteuden kestävällä maalilla ja kattoon tehtiin koolaukset. Paneelimaali oli jokin ihan normi rautakauppamaali, mutta en kyllä enää muista mikä… Kattopaneelit maalattiin vielä toisen kerran sen jälkeen kun ne oli asennettu paikoilleen.

Kattolistat maalattiin sillä samaisella kattomaalilla.

Allastaso maalattiin Frenchicin Al Fresco -sarjan maaleilla. Harmaa sävy on Swanky Pants ja musta Blackjack. Kaapin alaosa tulee myös mustaksi. Al Fresco -sarjan maalit ovat kosteutta kestäviä ja niitä voi käyttää esim. puutarhakalusteissa. Kaappi oli alun perin lakattu. Jälkiviisaana todettakoon, että lakkapinta olisi kannattanut hioa paremmin pois. Tason pinta pitänee käsitellä vielä vahalla tai jollakin viimeistelypinnoitteella, mikä kovettaa pinnan kunnolla. Maali itsessään tuntuu turhan pehmeältä lakkauksen päällä ja siihen tulee helposti naarmuja.

Allastaso, pytty, hana ja suihku on paikoillaan. Vesiputket on vedetty ja taas useamman vuoden jälkeen, käytössä on juokseva vesi. Kylppäri alkaa jo (kahvinkeitintä lukuunottamatta) näyttää kylppäriltä 🙂

Sitten se mutka: vähän ennen aiottua muuttoa huomattiin, että kylppärin lattialämmitys ei toimi. Rikki mikä rikki. Vikapaikka ei ole vielä omista ja sähkärin tekemistä tutkimuksista huolimatta löytynyt. Emme viitsineet muuttaa omaan kotiin vielä, ennen kuin lattialämmitys on korjattu. Sen korjaaminen voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että lattialaatoitus ja vesieristys puretaan ja lattiaan asennetaan uusi lattialämmityskaapeli. Se olisi saneerauskaapeli, joka vedetään betonivalun päälle (eikä sisään, niin kuin alkuperäinen kaapeli). Toivottavasti näin järeisiin toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä.  Mukavampi skenaario olisi, että varsinainen vikapaikka löytyy ja siihen voidaan kohdistaa korjaustoimenpiteet avaamatta koko lattiaa. Oulun seudulta löytyy asiantuntija joka on erikoistunut tutkimaan ja korjaamaan lattialämmitysongelmia. Hän tulee ensi viikolla tutkimaan tilannetta. Olisi varmasti tullut jo aikaisemmin, mutta hän sattui olemaan maaliskuussa ulkomailla lomamatkalla ja sen jälkeen pari viikkoa karanteenissa… 

Kylppärikalusteita ehdittiin asentaa jonkin verran ennen kuin lattialämmitysongelma selvisi. Asennuksia ei ole tehty loppuun asti ja esim. suikunurkka on laittamatta paikoilleen, koska vielä ei tiedetä kuinka paljon ja mistä kohtaa lattialaatoituksia pitää purkaa. Kylppärin peräseinältä löytyy oikeanpuoleisesta kaapista lämminvesivaraaja. Sen vieressä on kuivauskaappi ja sen vieressä pyykkikaappi. Matalaan kaappiin tulee integroitu silityslauta sekä pari laatikkoa. Makkarin puoleiselle seinälle tulee tason alle kodinkoneet ja tason yläpuolelle kaapit. Peilikin odottaa pääsyä allastason yläpuolelle. Peilin molemmin puolin tulee roikkuvat valot. Nekin jo odottavat asennusta. Kattovalot on jo asennettu.

Muutto siis kuitenkin tehtiin helmikuun lopulla ja pääsimme muuttamaan lähellä Rantatöyrää sijaitsevaan taloon, joka oli tyhjillään. Tässä hengataan niin kauan että lattialämmitys saadaan kuntoon. Onneksi löytyi majapaikka niin nopealla aikataululla ja vielä ihan muutaman minuutin päästä raksasta! Ensi viikolla siis selviää miten lähdemme lattialämmitystä korjaamaan.

Kun reilu kuukausi sitten kun selvisi, että emme pääsekään muuttamaan omaan kotiin ja kylppärin lattialämmitys ei toimi, harmitti ihan järkyttävän paljon. Nyt kun tämä kummallinen kevät on edennyt mitä kummallisimmissa merkeissä noin niin kuin maailman laajuisessa mittakaavassa, tuntuu että tämä meidän remppaongelma onkin aika pieni juttu ja lopulta kuitenkin korjattavissa. Tsemppiä meille kaikille näinä outoina aikoina! ❤