Lokakuun puolen välin tienoilla maalasimme ikkunoiden vuorilistat. Peltiseppä on tehnyt ikkunapellit, joten viikonloppuna päästiin asentaman peltejä ja vuorilistoja paikoilleen.

Ensimmäisen ikkunan kanssa meni aika kauan miettiessä oikeita työmenetelmiä ja mittoja. Pikku hiljaa homma kuitenkin eteni.

Valmista tuli 🙂

Seuraavan ikkunan kimppuun käytiin otsalampun valossa.

Vuorilistat itsessään on jo valmiiksi sahattu mittoihin ja ne voidaan vain ruuvata seinään. Työläin vaihe on smyygilautojen tekeminen. Smyygilauta peittää ikkunan ja vuorilistan väliin jäävän alueen eli se peittää alleen ulkovuoren eristykseen käytettyjen tuulensuojalevyjen reunat sekä ulkovuoripaneelin reunat. Eristys ei ole ihan täsmälleen saman paksuista joka kohdassa ja ikkunat on asennettu paikoilleen hirsiseinän suuntaa mukaillen. Lopputulos on, että jokainen smyygilauta on hieman erikokoinen: lauta saattaa olla esim. yläosasta sentin kapeampi kuin alaosasta. Smyygilauta pitää siis tehdä mittojen mukaan oikean kokoiseksi, jotta se sopii paikoilleen.

Etupihan ikkunoista hoidettu kaksi kolmesta, seuraavaksi makkarin ikkunan kimppuun.

Alakerrassa on kaiken kaikkiaan kahdeksan ikkunaa: kolme edessä, yksi molemmissa päädyissä ja kolme takana. Pellon puoleisen päädyn ikkunan osalta homma valmistui kuun loisteessa. Nyt on saatu puolet alakerran ikkunoista laitettua.

Ulkona oli viikonloppuna jäätävä pohjoistuuli, joten olin kiitollinen sisätyövuorosta: pirtin lankkuja oli vielä pino puhdistamatta. Sain kuitenkin urakan päätökseen! Kaikki lankuissa kiinni ollut lika on nyt kekona rossipohjan päällä… Pirtin lattian eristystä edeltää siis pieni siivousurakka 😉

Viikko sitten sähkömies kävi asentamassa pirtin seinään sähkötaulun. Sen vieressä on pari pistoketta. Sähköä tulee nyt suoraan niistä, eikä sitä tarvitse vetää puovirakennuksen sähkökeskukselta 🙂

Vettä tihutti saaressa koko päivän. Marraskuun harmaus on nyt parhaimmillaan (vai pahimmillaan?). Raksalla keskityttiin sisähommiin. Pirtin lattian teko lähestyy, joten lattialankkujen puhdistusoperaatio jatkuu. Kun lankut on saatu puhdistettua, tarkoitus on eristää lattia selluvillalla, laittaa väliin ilmansulkupaperia ja latoa lankut paikoilleen. Talvea vasten on hyvä saada työskentelytilaa sisälle taloon  🙂

Pirtissä on kahden mittaisia lankkuja: lyhyemmät yltävät uunilta päätyseinään ja pitemmät koko pirtin poikki, eteisen/keittiön seinästä päätyseinään. Lyhyemmät lankut on jo puhdistettu ja nostettu takaisin katon rajaan pois tieltä.

Nyt työn alle otettiin pitemmät lankut. Niissä onkin kokoa ja näköä ja pituutta! Laskettiin, että yksi lankku painaa viitisenkymmentä kiloa.

Päällimmäisen likakerroksen saa pois kaapimella. Sen jälkeen tehdään kevyt hionta rälläkällä ja loppusilaus poraan kiinnitetyllä nylonharjalla. Tässä vaiheessa puhdistetaan vain lankkujen reunat. Päälypuoli ei kauheasti käsittelyä kaipaakaan. Se tullaan hiomaan ja maalaamaan joskus myöhemmin kun lankuista on ladottu lattia ja sisällä on tarkoitus alkaa kävellä sukkasillaan 😉

Jos sateinen marraskuun päivä ahdistaa, niin eipä hätää! Kello viiden pimeys armahtaa näkemästä harmaata päivää 😛 Mustan koiran omistajan paras ystävä on vilkkuvalo pannassa.

Tällä viikolla on raksalla ollut hommat isollaan, nimittäin kaivuri on ollut kaivamassa viemäri- ja vesiputkia sekä sähköjohtoja maan alle. Viemäri- ja vesiputket kaivettiin takapihalle.

Keittiön ikkunan alta kaivettiin esiin olemassa oleva vesijohto ja siihen tehtiin liitos, josta uusi putki vedettiin kylppäriin. Samasta sokkelin alituksesta laitettiin kulkemaan myös viemäriputki ja sähköjohtoja.

Etupihalle kaivettiin sähkökaapeli puovirakennuksen sähkötaululta talolle. Ensi viikolla saadaan todennäköisesti sähkökeskus pirtin seinään. Sitten meillä on sähkö sisätiloissa, eikä sitä enää tarvitse vetää jatkojohdolla puovirakennuksen seinästä 🙂

Pihatien varteen tulee muutama valopylväs. Niiden vaatima sähkökaapeli kaivettiin maan alle.

Pala saniteettihistoriaa paljastui maan alta. Vanhaan hyvään aikaan viemärit oli valurautaa eikä mitään höpöhöpömuovia 😉