Nysse alko: kevät! Ekaa kertaa aurinkolasit päässä näillä leveyksillä. Jäätiellä niille olikin käyttöä 😉

Kesärenki-Tuomas on meillä viikonlopun vietossa. Raksalla hän oli vapaaehtoinen lumilingon sarviin. Saareenkin on sadellut viimepäivinä kiitettävästi lunta. Hyvä vaan, niin ei tarvi enää liukastella pihalla. Se oli viikko sitten ihan peilijäässä 😮

Keli oli komia, mutta mulla päivä kului sisähommissa… Yllättäen pääsin taas seiniä tuunaamaan 😛 Pitää harjailla enimmät soodat pois. Montakohan tuntia sitä on noita seiniä kaiken kaikkiaan tullut jo hinkattua… Hauskinta tässä on se, että loppujen lopuksi ne tulee näyttämään just siltä että niille ei olis tehty yhtään mitään koko rempassa 😀

Tässäpä vertailuun lattialankkujen nauloja. On siinä eroa uuden ja vanhanliiton mallissa. Ennen vanhaan jokainen naulakin piti ihan oikeesti tehdä. Voi pojat, on se sekin ollut homma!

Lounastauko! Grillimestari työssään 🙂

Sakke teki lisää lattialankkujen pidikkeitä pirtin kattoon kiinnitettäväksi.

Kun pidikkeet oli katossa, piti tehdä vielä virallinen roikuntatesti: Hyvin kestää seiskaluokkalaisen, kestää siis myös lankkupinon 🙂

Koira ihastui hassusti pinottuihin lankkuihin eikä olisi malttanut lopettaa edestakas-tepastelua 🙂 Saatiinpa kuitenkin lopulta lankut katonrajaan!

Tänään polkaistiin käyntiin lattianpurku. Aleksi oli auttamassa urakassa 🙂 Eilen tehtiin valmistelevia toimenpiteitä: Miehet tekivät telineet pirtin kattoon, joihin lattialankut nostellaan. Lankut ovat niin pitkiä, että niitä ei oikein voi kuljettaa pirtistä mihinkään.

Tänään alkoi varsinainen purku. Pirtin lattian alta löytyi jotain jännää: Se ei ole lunta vaan jotain styroksin tapaista. Lankkujen naulat olivat yllättävän uusia. Ilmeisesti lankkuja on käytetty jossain vaiheessa lähihistoriaa ylhäällä ja ehkä siinä vaiheessa laitettu tuota ainetta niiden alle…. Eilen asennetut telineet pääsivät käyttöön 🙂

Kylppärin lattian alla ei ollut mitään eksoottista vaan ihan perustäytettä: sammalta ja hiekkaa 🙂 Kylppäriin tulee laattalattia, joten nykyiset lankut jäävät varaosiksi.

Kaikki puretut lankut numeroidaan, jotta ne saadaan laitettua järjestyksessä takaisin. Lankut ovat vuosien saatossa löytäneet oman paikkansa eivätkä todennäköisesti istu muuhun järjestykseen 😉

Miehet olivat tosi ahkeria ja saivat tulevan kylppärin ja pirtin lattiat päivässä purettua. Kiitos Aleksi avusta! 🙂 Pirtin lattia on kunnon tavaraa. Kolmenkymmenen sentin lankku taitaa olla sellainen peruslankku tässä lattiassa.

Kun loputkin lattiat on saatu purettua, seuraava vaihe on vanhan lattiaeristeen poistaminen. Sen tulee tekemään ammattilainen, jolla on kunnon laitteet siihen hommaan, käytännössä jokin loka-auton tapainen.

 

 

Soodapuhaltaja kävi tiistaina. Nyt viikonloppuna oli tarkoitus siivota paikat puhalluksen jäljiltä, mutta isännän flunssa pisti viikonloppusuunnitelmat uusiksi. Kävin kuitenkin saaressa näpsimässä kuvia puhalluksen lopputuloksesta 🙂

Tiistaina meno näytti hieman sumuiselta. Kuten kuvitella saattaa, pieni siivousoperaatio on paikallaan tämän jäljiltä 😉

Puhallus puhdisti pinnat ja edellisen asukkaan jäljiltä jäänyt epämiellyttävä haju väheni kiitettäväsi. Katoista maali lähti hyvin, toki ne pitää vielä hioa läpi ennen maalausta. Puhallus kuitenkin teki jo suuren osan hiontatyöstä. Seinät olivat lähtökohtaisesti niin tummat, että niihin sooda ei kunnolla purrut. Kyllä seinät hieman vaalenivat mutta ei niistä vaaleita tullut. Lattia on aikoinaan maalattu kunnon aineella, siihen ei sooda purrut kertakaikkiaan ollenkaan! No, eipä sillä oikeastaan ole väliä: lattiat käytetään auki ja maalataan uudelleen. Hyvä että likapinta saatiin niistäkin kuitenkin pois. Sisäovet ovat puhalluksen jäljiltä aikas makeet 🙂 Seinien osalta pitää miettiä, jättääkö ne tuommoiseksi vai laittaako niihin jotain väriä tai lakkaa pintaan. Se jää nähtäväksi!

Vasemmalla pirtti ennen ja oikealla jälkeen puhalluksen. Lattia on vielä soodan peitossa.

Leivinuunin rappaus sai kyytiä ja hyvä niin 🙂

Ovia ennen ja jälkeen. Aika rouhea pinta niihin tuli!

Leivinuunin viereisen seinän valkoinen maali lähti kokonaan ja palkistakin melkein kokonaan.

Siivoamista vielä riittää 😉

Makuuhuoneen pönttöuuni löysi oman värinsä. Tuohon lakka päälle ja se on siinä ❤

Ensi viikolla muutama ilta vietetään raksalla imurin varressa. Puuseppä, joka kävi meillä pari viikkoa sitten, tiesi kertoa hauskan yksityiskohdan entisajan elämästä. Pirtin lattiassa on parikymmentä senttiä kanttiinsa oleva syvennys. Talon emäntä on tarvinut sitä siivouspäivänä. Se oli luukku, josta lattian siivoukseen käytetty hiekka lakaistiin ulos. Lattiat saivat siis ennen vanhaan hiekkapesun kerran pari vuodessa! Voisikohan tuota hyödyntää soodasiivouksen kanssa? Miksipä ei: luukku auki, sooda ulos, luukku kiinni, valmista 😀

Viikonloppuna käytiin synttärijuhlissa Hämeenlinnassa. Samalla hyödynnettiin Etelä-Suomen tarjonta taloprojektin suhteen. Matkailu avartaa: opittiin uusia asioita Suomen maantiedosta, kuten sen missä on Tuulos tai Hauho. Niin se ihminen viisastuu!

Käytiin morjestamassa puuseppää, joka voisi tehdä meille ikkunat. Tarkoitus on uusia kaikki muut paitsi kuistin ikkunat, jotka saa jäädä ennalleen (kunnostettuna toki). Muut ikkunat ovat melko sekalaista seurakuntaa. Nyt ne laitetaan vielä kertaalleen uusiksi. Puusepällä oli näyttää hienoja perinneikkunoita. Ne näyttävät vanhoilta, silleen hyvällä tavalla, mutta niissä on kuitenkin nykyikkunoiden ominaisuudet eristävyyden yms. osalta. Nyt pitää mitata talon ikkunat vielä kunnolla ja laittaa tarjouspyyntöjä vetämään. Puusepän jututtamisen jälkeen tiedämme minkälaiset ikkunat haluamme!

Toinen visiittikohde oli Metsänkylän Navetta. Se oli hieno paikka! Siellä vierähtikin muutama tunti. Etsinnässä oli luukku keittiön puulieteen. Vaihdossa ajattelimme antaa tulisijan luukut, jotka meillä oli matkassa. Ne jäivät ylimääräisiksi uunista, joka purettiin toisesta kamarista eli tulevasta kylppäristä. Navetassa oli tosi paljon kaikkee! Varmasti aivan mahtava paikka kesällä, kun varpaita ei palele ihan niin paljon paikkoja kierrellessä 😉 Palelu kuitenkin kannatti, niinhän se lieden luukku löytyi! Lopulta saimme hoidettua homman vaihdantataloustyyliin, tulisijan luukut lieden luukusta. Jännitys tiivistyy sitten jossakin vaiheessa kun aletaan mätsäämään luukkua lieteen. Saa nähdä onko mittaukset osuneet kohdilleen 😛 Lieteen pitäisi vielä löytää vesisäiliö. Sekin puuttuu. Navetan valikoimista ei löytynyt sopivaa… Mutta eipä tuolla kiire ole, se voi olla sitten se viimeinen silaus kun kaikki muu on valmista 😉

Navetasta tarttui mukaan matkaopas Suomen länsirannikon puukaupunkeihin. Siinäpä oivaa kesälomaohjelmaa! Heh, ihan kuin tässä muutamaan vuoteen oltaisiin lomia tien päällä käyttämässä 😀 No. Sitten kun tuntuu siltä että pitää päästä ajelulle, niin opas kertoo mistä löytyy hienoja puutalokohteita: 20 kaupunkia Oulusta Haminaan, 250 puutalokohdetta.

Ai niin! Soodapuhaltajan piti käydä viime viikolla, mutta homma siirtyi tälle viikolle sairastumisen vuoksi. Tiistaina olikin soodapuhalluspäivä. Sen tuloksista lisää sitten viikonloppuna 🙂

Talven tunnelmaa Rantatöyrästä 🙂 Vihdoin ollaan saatu saareen kunnolla lunta.

Koska vastakohdat hienosti täydentävät toisiaan, talven tunnelman lisäksi pongattiin kesän ensimmäinen perhonen 😮 Jostakin se kuistin lattialle tupsahti ja johonkin se siitä lähti.

Paikallinen puuseppä kävi eilen katselemassa paikkoja. Hän todennäköisesti entisöi kuistin ikkunat. Kuistille jätetään alkuperäiset ruudut, muut ikkunat vaihdetaan uusiin. Kuisti jätetään kylmäksi, eli siihen ei tule eristeitä.

Puuseppä entisöinee myös sisäovet. Ollaan ihmetelty, miksi eteisessä olevissa sisäovissa kuviointi on erilainen oven sisä- ja ulkopinnassa. Kaikissa ovissa on ns. peilit (suorakaiteen muotoiset kuviot), jotka ovat yleisiä myös nykyajan ovissa. Eteiseen vievien sisäovien toisella puolella peili on upotettu oveen, mutta toisella puolella se nouseekin oven pinnasta ylös eli se on ns. pintapeili. Puuseppä tiesi kertoa syyn: Peilien väliin jää ilmaa eristeeksi kylmää eteistä vasten. Me toki teemme eteisestä lämpimän, mutta ennen vanhaan se on ollut kylmä ja silloin ovet ovat olleet tärkeä eristäjä. Paksuuttakin ovissa on lähemmäs kymmenen senttiä.

Mulle tuli helpotuksena kuulla, että ovien ja oviaukkojen kokoa saa muutettua helposti. Huh. Nykyisellään ovet ovat parikin kymmentä senttiä liian matalat ja ihan vaan muutaman kerran on tullut lyötyä otta ovenkarmiin… Ovien koot huokuvat mennyttä aikaa, mutta rajansa se on historiainnostuksellakin!

Ensi viikolla saadaan soodapuhaltaja visiitille. Saapa nähdä miltä pinnat näyttävät puhalluksen jälkeen. Jännää 🙂 Soodapuhalluksen jälkeen alkaa lattiaremontti. Kaikki lattiat käytetään ylhäällä ja eristeet vaihdetaan. Keittiön lattia on sen verran huonossa kunnossa että se menee näillä näkymin uusiksi. Ollaan vähän mietitty että tulisiko siihen puu- vai laattalattia. Eteisessä on sama mietintä päällä: jos eteiseen laittaisi lattialämmityksen, se melkein vaatisi laattalattian… Makkarin ja tuvan lattiat jäävät entiselleen, nykyiset lankut palvelevat varmasti vielä seuraavatkin 160 vuotta 🙂

Viime päivät ja monet tulevat kuluvat kuvastoja laavatessa. Ollaan käyty parissa keittiöfirmassa kuulemassa suunnitelmia ja ensi viikolla olisi kylppärisuunnittelun vuoro. Eihän tässä ihan heti olla keittiötä tai kylppäriä kalustamassa, mutta sähkö- ja viemäröintisuunnitelmia varten pitää olla vähän kättäpitempää jo olemassa! Keittiön osalta taidetaan tehdä tarjouspyyntö myös puusepälle. Saisipa sellaisen keittiön kuin haluaa 😉