Pari viikkoa sitten myllättiin pihassa oikein kunnolla: maahan kaivettiin sadevesiputket. Sitä varten vuokrattiin viikonlopuksi pieni kaivinkone.

Pikkukaivurilla saa äkkiä näkyvää aikaan ja putket sujahtavat paikoilleen.

Vesi valuu jätetiilistä tehtyyn kivipesään ja imeytyy siitä maahan.

Sitten maata päälle, ja näyttää kuin mitään ei olisi tehtykään 🙂

Talon joka nurkalle tehtiin sama temppu.

Putkityöt tehtiin kreivin aikaan, sillä ei mennyt montakaan päivää kun tänne satoi lunta.

Pikkupakkasta on luvattu tällekin viikolle, joten toivottavasti saadaan nauttia talvesta vaikka keväälle saakka 😀 Moottoriurheilussakin ollaan siirrytty talvimoodiin 😉

Ai niin joo, piti siitä lattian maalauksesta kertoa. Saatiin kuin saatiinkin lopulta lattia kuntoon 🙂 Pieni sävyero on aiemmin maalatun ja syksyllä suditun välillä, mutta ihan hyvä se on. Jos joskus alkaa silmää liikaa häiritsemään, vedetään sitten koko lattia kertaalleen samalla maalilla. Asiahan selviää oikeastaan vasta sitten kun ollaan saatu pirtti sisustettua ja sinne on vielä hieman matkaa. Tällä hetkellä pirtin yksi nurkka on täynnä pahvilaatikoita ja makkarista roudaillaan loputkin kamat pirtin puolelle, jotta päästään makkarirempan kimppuun. Pirtti siis toimittaa monitoimitilan virkaa vielä jonkin aikaa.

Noin kuukausi sitten teimme syyssiivouksen pihassa. Otimme paikalliselta yrittäjältä vaihtolavan viikonlopuksi ja nakkelimme siihen kaikki pihalla lojuvat laudanpätkät ja muun hävitettävän puutavaran. Lava tuli aivan täyteen (hämmentävää kuinka paljon pihalle kertyykin roskaa). Naulattomat, maalaamattomat laudanpätkät ja muu hyväkuntoinen puutavara otettiin talteen ja se käytetään polttopuuna. Nyt saatiin koeajaa traktorin perään kiinnitettävä klapisirkkeli. Hyvinhän se toimi. Yllättävän äkkiä oli puutavara muutettu polttopuiksi, olisiko ollut puolen tunnin homma.

Kuiva puutavara laitettiin latoon ja kostealle puulle tehtiin paikka ladon päätyyn, missä se saa kuivua. Päätyyn rakennettiin myös paikka talon seinästä puretulle lautatavaralle, jota voi vielä joskus hyödyntää jossakin projektissa.

• 

Puusavotta on jalkautunut jo niinkin pitkälle, että olemme päässeet testaamaan tulisijoja. Sekä makkarin pönttöuuni että pirtin leivinuuni lähtivät heti vetämään, mikä oli positiivinen yllätys! Savu löysi tiensä piippuun kyselemättä, eikä tuprunnut sisälle 🙂 Nyt ollaan pidetty pientä tulta molemmissa uuneissa useampana iltana. Lähdetään tällälailla pienesti liikenteeseen, että uunit saavat rauhassa heräillä useamman vuoden hiljaiselon jälkeen. Talven mittaan niissä voi sitten alkaan pitämään tulta ihan lämmitysmielessä.

Ennen kuin leivinuuniin laitettiin tulet, uunin kyljessä oleva ylimääräinen aukko muurattiin umpeen ja uunin alalaidassa olevaan reikään muurattiin nokiluukku. Uuni odottaa vielä pintaremonttia, mutta on täysin toimintakunnossa.

Ennen leivinuunin ensimmäisiä tulia siivosin uuninpankon, joka oli vielä muovitettuna katon maalauksen jäljiltä. Uunin rakosesta löytyi Pietarsaaren tupakkatehtaan sikaritupakkaa ajalta, jolloin paketti oli maksanut 30 markkaa.

Syksy on hurahtanut vauhdilla (niin kuin se aina tekee) ja kohta ollaan jo joulun kynnyksellä. Syksyn aikana ollaan touhuttu pääasissa pihahommia. Isäntä laittoi kesällä enduropyörän ja sille piti saada piharakennukseen jonkinmoinen tuunauspaikka. Puovirakennuksen toinen huone oli tähän tarkoitukseen sopiva, mutta vaati pienen raivausoperaation. Kaikenlaista jännää huoneen perukoilta löytyikin, koska huonetta ei oletu siivottu kunnolla aikaisemmin. Ehkä eksoottisin löytö oli hylkeennahka. Se lienee ihan paikallista tuotantoa, koska Hailuodon edustalla on hylkeitä, ilmeisesti vähän liikaakin, mikäli paikallisilta kalastajilta kysytään. Hylkeet syövät kalansaaliit ja jäävät verkkoihin kiinni. Harmillista sekä kalastajien että hylkeiden näkökulmasta. Tämä hylje on kai polskinut meressä joskus vuosikymmeniä sitten.

Toteemipaaluhan kuuluu luonnollisesti joka talouteen ja siihen liittyy myös kuvan lamppu. Toteemipaalun päässä on lampunjalan mentävä reikä eli ilmeisesti toteemipaalu on ollut valaistu. Hieno kokonaisuus, mutta harmittavasti toteemipaalu oli jo niin laho, että joutui hävitettävän puutavaran kasaan.

Niin se Enskakin sai oman tallin 🙂

Puovirakennuksen lattia oli melkoisen vinkkura, koska puovirakennus on painunut ajan kuluessa. Pyörää rassatessa sai koko ajan jännittää pysyykö se pystyssä, joten lattiaa piti suoristaa. Onneksi kesärenki-Tuomakselle sattui loman pätkä syksylle, niin lattialle saatiin annettua ensiapua ennen talven tuloa. Lattialankut purettiin pois ja tilalle laitettiin pari kerrosta levyjä.

Purettujen lattialankkujen alta paljastui pala entistä aikaa, jolloin puovirakennuksessa on asunut eläimiä. Veikkaisin että asukkeina on ollut lampaita, lehmiä ja hevosia.

Puovirakennuksesta löytyi myös tylsä kirveen terä. Se sattuikin oikein sopivasti, nimittäin kesällä hankimme tahkon, joka pääsi nyt tositoimiin.

• 

• 

Isäntä tuunaili terään kahvankin myöhemmin. Kahva on kaupasta ostettu. Se hiottiin ja siihen tehtiin kuviointi polttamalla. Komiahan siitä tuli 🙂

Saatiinpa kesärengin avustuksella laitettu kylppäriin toinen ovikin paikalleen (vihdoinkin, voisi joku ajatella) 😀 Vasemmanpuoleinen ovi vie keittiöön ja oikeanpuoleinen makkariin, joka ei vielä ole käytössä (muuta kuin pieni soppi siitä allekirjoittaneen työtilana).

Syksyllä saattoi vielä ihailla seitinkutojien aherrusta.

Puolukkasato on tänä vuonna ollut mainio. Kotiin kantamisen jälkeen marjat ovat muuntautuneet lappapuuroksi, hilloksi ja mehuksi. Puolukka-vaniljamehu on ollut tämän syksyn hitti! Isäntää lainatakseni: ”parasta puolukkamehua ikinä.” Paikallisen olutpanimon pullot pääsivät uusiokäyttöön 🙂

On meillä raksailtukin. Pirtin lattianpuolikasta on maalattu, hiottu ja taas maalattu. Kuukausi sitten oltiin näissä samoissa touhuissa. Silloin sain kerroksen vedettyä, mutta seuraavan kanssa alkoi taas se sama säätö: maali ei ottanut tarttuakseen. Tein sitten maalikauppiaan neuvosta kevyen välihionnan, tilasin lisää maalia ja tänään sudin uuden kerroksen. Maali tuntui nyt tarttuvan ihan kohtuullisesti kun voiman käyttö oli maksimissa. Lopputulos näyttää nyt ainakin tässä vaiheessa olevan ok. Kovasti toivon, että saataisiin tämä maalaussaaga jo päätökseen.

Puolukassa voisi käydä vaikka joka päivä. Niin mukavaa se on 🙂 Tällä saarella hiekka ei ole keskittynyt vain rannoille, vaan sitä näkee myös metsäretkellä. Jäkälääkin riittää minne vain katseen kääntää. Luonto ❤

• 

• 

• 

Ihanaa kun on syksy. Kurjet huutavat aamuisin, kun ne kokoavat rivejään muuttomatkaa varten. Pihapiirin koivut pudottelevat jo lehtiään ja aurinko ja vesisade vuorottelevat pitkin päivää. Pikkulinnut istuvat pihlajassa syömässä marjoja. Linnuille näyttää maistuvan myös punaiset viinimarjat. Hyvä niin, kun itse en niille ole käyttöä keksinyt. Öisin lämpötila käy jo lähellä nollaa, mutta pelargonia jaksaa vielä pitää kesäfiilistä yllä 🙂 Ajattelin kokeilla, josko tämä yksilö talvehtisi sisällä ja lähtisi keväällä taas uuteen nousuun. Kohta voisi jo vaihtaa tervetulotoivotuskukkaseksi krysanteemin.

Aikaisin aamulla maailmasta löytyy uusia perspektiivejä.

Kaste paljastaa hämähäkkien aherruksen.

Eilen oli taivaalla komea sateenkaari. Lepantteri taisi saada vainun kulta-aarteesta 😉

Tässä jokunen viikko sitten innostuin kaivelemaan navetan kätköjä. Kun tyhjensimme vintin vuosia sitten, navettaan päätyi kaikenlaista tavaraa. Nyt vanhat lautaset pääsivät uusiokäyttöön, kun huomasin, että nehän ajavat kasvien aluslautasten virkaa oikein mainiosti. Olen ottanut jo aikaisemmin käyttöön löytämäni kukkaruukut, mutta aluslautaset olivat olleet ostolistalla jo pitkään. Nytpä ne sai vetää yli listalta 🙂

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Useamman intensiivisen raksavuoden jälkeen, nyt on kiva ottaa talon vanhoja tavaroita käyttöön 🙂 Muutama Nanny Stillin Grapponia-kulho ilahdutti löytäjäänsä.

Gutzeitin mäntysuopalaatikko on nyt paperinkeräysastiana.

Paljon on vielä piharakennuksissa tavaraa, jotka odottavat käyttöönottoa. Pikkuhiljaa ne pääsevät paikoilleen. Kun tulee se hetki, että vastalypsetystä lehmänmaidosta pitää erotella kurri ja kerma, silloin pääsee separaattori keittiön kaapin päältä töihin!

Kesä meni, syksy tuli ja Rantatöyrässä on palattu raksahommissa ruotuun. Kesä kului sekuvaan touhutessa ja koiran kanssa metsiä kierrellessä. Laitettiin pellon reunaan perunamaa, joka tuottaa mukavasti satoa. Ollaan syöty ja poimittu paljon vadelmia. Vadelmapuskista piti vähän karsia ikäloppuja katajia pois. Lepantterikin on päässyt vadelmien makuun ja mutustelee niitä alaoksilta 🙂

Isäntä nikkaroi kesän aikana kompostin.

Minä olen kunnostautunut sitruunapuiden kasvatuksessa 😀 Juhannuksen aikaan laitoin siemeniä multaan. Ihan hyvin ne innostuivat kasvamaan.

Me asutetaan nyt pirtin toista puolta eli sitä mikä maalattiin keväällä. Pirtin puolikas on yhtä kuin olohuone, ruokailuhuone, työhuone ja makuuhuone.

Kyllähän me yritettiin kesällä saada remppaakin eteenpäin, mutta raksahenget eivät olleet meille armollisia. Maalasimme pirtin lattian. Ensimmäinen kerros maalia – viikko kuivumisaikaa. Toinen kerros maalia – viikko kuivumisaikaa. Kolmas kerros maalia – ja toteamus, että viimeinen kerros epäonnistui ja lattia näyttää aivan kamalalta. Maalipinnasta tuli todella epätasainen ja oudon värinen. Maali jotenkin kupli ja teki ”reikiä” pintaan. Ehkä maalausolosuhteet eivät olleet oikeanlaiset. No ei kai siinä. Odotettiin että viimeinenkin kerros on kuiva ja hiottiin maali pois.

Sen verran maalausepisodi söi motivaatiota, että piti kuukauden päivät kerätä urheilumieltä uuteen yritykseen. Nyt lattiaan vedetään uusia kerroksia. Tähän mennessä näyttää lupaavalta. Toivotaan että viimeinenkin kerros onnistuu!

Kuistin ikkunoita ollaan laitettu paikoilleen nyt viimemmäksi. Ensin hioin ja maalasin ikkunan puitteet.

Ikkunoihin teetettiin pellit, joita niissä ei alkujaan ollut.

Ikkunat oli numeroitu siinä vaiheessa kun ne otettiin pois paikoiltaan, joten ne oli nyt kätevä nostaa oikeassa järjestyksessä takaisin paikoilleen.

Ikkunat on nostettu paikoilleen ja tuettu nauloilla. Ne pitää vielä kiinnittää kunnolla puupalojen avulla. Vanhat ikkunankiinnityspalikat olivat jo entisiä, joten teimme uudet. Kun maali on kuivunut, ne saadaan laitettua paikoilleen.

Kuistin ikkunat tekevät paljon talon ulkonäköön. Nyt tämä torppa näyttää ihan oikeasti asutulta! Ikkunoiden pielilaudat pitää vielä miettiä. Muutamia vaihtoehtoja ollaan pyöritelty, mutta päätöstä koristeluista ei ole vielä tehty. Uusi ulko-ovikin laitetaan tilaukseen lähiaikoina. Siihen pitäisi vain ensin päättää väri…

Viimeisimmät keittiössä tehdyt toimenpiteet ennen muuttoa olivat välitilan lasin asennus ja kaapiston maalauksen paikkaus. Kaapistot maalattiin viime kesän ja syksyn aikana. Ensimmäisen talvenaan kaapistojen ovien peilit ovat kutistuneet ja peilien saumoista on tullut esiin maalaamatonta pintaa. Tiedossa oli, että näin tulee käymään, joten yllätyksenä asia ei tullut.

Välitilan lasi tilattiin oululaisesta lasiliikkeestä. Se saatiin paikoilleen yhteisvoimin. Saumaan laitettiin silikonia. Hana otettiin asennuksen ajaksi pois ja lopuksi laitettiin takaisin paikoilleen.

Välitilan lasi on osoittautunut arjessa hyväksi ratkaisuksi. Aluksi hieman hirvitti, että se kiiltää liikaa ja siinä näkyy kaikki roiskeet. Onneksi kumpikaan pelko ei toteutunut. Syynä lienee se, että keittiön ikkuna ei ole suoraan välitilaa vastapäätä, jolloin valokaan ei osu siihen suoraan.

Kaapistojen maalipinnat hiottiin ja paikkamaalattiin tarvittavilta osin. Maaliseosta oli jäänyt syksyltä riittävästi talteen, joten sitä ei tarvinut tilata lisää.

Nyt muutaman viikon asumisen jälkeen keittiö näyttää eteisestä päin katsottuna tältä:

Puovirakennuksesta löytyi kukkapöytä ikkunan eteen. Pöydästä löytyi mahdollisesti edellisen asukkaan sukulaisen signeeraus. Vuosilukua ei ole.

Keittiö on osoittautunut käytössä toimivaksi. Saarekkeen vasemmassa reunassa oleva apteekkarinkaappi on huippu: suola ja pippuri & öljyt ovat näppärästi kokin käden ulottuvilla 🙂 Saarekkeen takana näkyy jääkaappi ja pakastin. Verhon takana on kylppäri 😉 Allastason vierestä on käynti pirtin maalatulle puolelle. Toinen käynti pirttiin on eteisestä, mikä on nyt siis käytössä. Keittiön puuhella on tällä hetkellä ”jottei totuus unohtuisi”-muistutus. Valmista ei vielä ole, mutta valmiimpaa kuin joskus aikaisemmin 😀  

Vielä pari räpsyä eteisestä. Tässä keittiön ovelta otettu kuva. Keittiön ja kylppärin välinen ovi näkyy oikealla. Se on maalattu ja asennusvalmis. Viikko sitten sitä jo alettiin laittaa paikoilleen, kunnes huomattiin, että saranoiden mukana oli tullut vääränkokoisia ruuveja. Ruuvit menivät uusintatilaukseen.

Lepsun kauneusunet ❤

 

Kylppärin lattialämmitysongelmat ovat muisto vain ja reikäpaikat on korjattu.

Suihkunurkkakin saatiin paikoilleen 🙂

Allastasosta tuli aivan passeli. Peilin molemmin puolin tulee vielä riippuvalaisimet.

Allastason sisusta on vielä vaiheessa. Aluperin siellä oli yksi hylly, mutta se ei ole kovin käyttökelpoinen kylppäriolosuhteissa. Isäntä onkin tekemässä kaappiin ulosvedettävät laatikot.

Muilta osin kylppärin sisustus on somasti vaiheessa. Kaapit ja laatikot on jo paikoillaan, mutta viimeistelyt vielä tekemättä. Kuivausrumpu puuttuu sekä sokkelit kalusteisiin. Ylälaatikkoon on tulossa silityslautamekanismi. Kalustetoimitus ei mennyt sen osalta aivan nappiin: saimme integroitavan leikkuulautasysteemin, emmekä silistyslautaa… Se häätyy käydä vaihtamassa. Kylppärin yläkaappi toimittaa tällä hetkellä vaatekaapin virkaa, joten erinäistä kamaa lojuu vielä tasolla.

Tässä vielä jonkinlaista 360-astetta -tyyppistä kuvamateriaalia hahmottamaan mitä on missäkin 🙂 Kylppäriin tullaan keittiöstä (ovea ei ole vielä asennettu, kun saranaruuvit olivat vääränlaiset…). Allastason vieressä on ikkuna. Ovi- ja ikkuna-aukkojen reunat pitäisi maalata valkoiseksi. Ne on nyt kertaalleen käsitelty tasoitteella, joka vaatii vielä hieman paikkausta. Keltaiset kehykset ovat teippiä, joka ei siis kuulu lopulliseen sisustukseen 😉

Ikkunan toiselta puolelta lähtee kaappiosasto. Kuivauskaapin yläpuolellekin on tuossa sokkeli.

Makkarin puoleisella seinustalla on taso. Tason ja suihkunurkan väliin jää makkarin oviaukko. Yläkaapiston alle asennetaan valonlähteeksi ledinauha.

Ihan asuinkelpoista meillä jo nykyisellään on. Kovasti jo odotetaan, että päästäisiin muuttamaan pirtin isommalle puolelle, sitten kun lattia on kuivunut. Se auttaisi asiaa makkarinkin osalta, kun saataisiin ruokaryhmä pirttiin paikoilleen ja muutenkin purettua makkarista kampetta pois pirtin puolelle. Sen jälkeen pääsisi remppaamaan makkarin kuntoon. Siellä vielä tekemistä riittää: lattian ja katon maalaus sekä seinien koolaus ja tapetointi. Kesälomatekeminen on siis jo mietitty 😉

 

 

Nyt on käynyt niin onnellisesti, että me ollaan päästy muuttamaan omaan kotiin 🙂 Asuinneliöt ovat vielä vähän rajalliset, mutta sepä ei haittaa. Ihanaa olla kotona ❤ Keittiö ja kylppäri ovat täysipainoisesti käytössä, mutta pirtti vain puoliksi ja makkari ei ollenkaan. Makkari on täynnä tavaraa muuton jäljiltä. Pirtin puolikas toimittaa tällä hetkellä ruokailutilan, olohuoneen ja makkarin virkaa.

Palataanpa ajassa noin kuukauden päivät taaksepäin pirtin lattianmaalausprojetin alkumetreille. Ennen projektin käynnistämistä lattian siivousluukkuihin tehtiin kannet. Siivousluukkujen kautta on alunperin kipattu hiekka ja muut roskat ulos pirtistä. Tästä löytyy tarkemmat spekit kolmen vuoden takaisesta artikkelista, jossa aiheena oli pirtin lattiaeristeiden tyhjennys.

Päätimme maalata pirtin lattian kahdessa osassa. Lattiamaalina käytimme Kymin Palokärjen pellavaöljymaalia. Maaliin sekoitettiin pellavaöljylakkaa, sekä ensimmäiseen kerrokseen myös tärpättiä (huh, mikä haju!). Mukaan seokseen laitettiin kuivikeainetta vauhdittamaan kuivumista. Resepti tähän soppaan napattiin Satakunnan museon korjausneuvonta-sivustolta. Kuiviketta ei tuossa ohjeessa mainita. Se otettiin mukaan jostain muualta (koska aina pitää vähän soveltaa 😛 )

Leivinuuninpuoleinen tila otettiin käsittelyyn ensin ja väliin viriteltiin muovi. Valmiin maaliseoksen teko oli oma ohjelmanumeronsa 🙂

Ensimmäinen kerros peitti jo ihan mukavasti. Puupintaiset kohdat imaisivat maalin itseenä ja näyttivät ensimmäisen kerroksen jäljiltä mattapintaisilta, toisin kuin jo ennestään maalipinnalla olleet kohdat.

Toisella maalauskerralla emme laittaneet seokseen tärpättiä, koska maali itsessään ei ollut kovin paksua, joten sitä ei tarvinnut ohentaa. Ohjeen mukaan tärpättiä olisi vielä kuulunut laittaa, mutta jätimme sen siis pois. Toisesta maalauskerrasta ei tainnut tulla räpsäistyä kuvaa tai sitten se on haihtunut bittiavaruuteen…

Kolmannen kerroksen jälkeen lattia näyttää aikas hyvältä 🙂 Lattia on niin täynnä muhkuroita, että se näyttää ihan laikukkaalta, mutta se on vain valon ja varjon leikkiä kumpareilla. Saa nähdä tarviiko pirtissä lopulta aurinkolasit, kun lakan ansiosta pinta on aika kiiltävä 😀 Pellavaöljymaali on hidasta kuivumaan: lattialla voi jo huoletta kävellä, mutta maalin lopulliseen kovettumiseen menee n. kuukausi.

Maalin sävy ei lähtökohtaisesti herättänyt allekirjoittaneessa riemunkiljahduksia. Isännällä sen sijaan oli alusta asti vahva visio, että lattiasta tulee sen värinen kuin se on ennenkin ollut. Nyt kun lattia on maalattu, niin tiivistäisin oman mielipiteeni sävystä näin: jestas kuinka ruma väri, mutta voi veljet kuinka hyvin se sopii tuohon! Ehdottomasti oli oikea värivalinta 🙂

Asiantuntija kävi tekemässä analyysin kylppärin rikkinäisestä lattialämmityksestä ja siinä samalla reissulla myös korjasi sen 🙂 Kannatti odottaa tätä kaveria! Huh, kylläpä lopulta selvittiin koko hommasta säikähdyksellä. Vika paikantui kylppärin ja makkarin välisen seinän vierustaan. Lattilämmityksen johto oli saanut osuman pikanaulasta, kun teimme kylppäriin rungon. Asiantuntija sai laitteellaan paikannettua vikakohdan ja se pystyttiin kiertämään. Lopputulos on, että makkarin puoleisen seinän vierustalle jää kohta, jossa ei ole lainkaan lattialämmitystä, mutta muualla kylppärissä se toimii kuten pitääkin. Onneksi vikapaikka oli juuri siinä: lämmittämätön kohta jää kodinkoneiden alle, joten sillä ei ole käytännön merkitystä.

Isäntä piikkasi jo aikaisemmin betonia makkarin oven vieressä yrittäessään sähkärin kanssa selvittää vikapaikkaa. Asiantuntijan tekemä korjaus on kylppärin nurkassa.

Nurkassa on betonia piikattu auki sen verran että sähköjohto saatiin esiin. Makkarin lattian rajasta porattiin reikä kylppärin puolelle lattiavaluun, josta korjaava sähköjohto ui kylppärin nurkasta makkarin puolelle ja sieltä sen menee makkarin lattian rajassa oviaukon vierestä olevasta reiästä takaisin kylppäriin.

Nyt kun sähkövika on korjattu, pääsimme tänään jo täyttämään reiät betonilla. Huomenna tehdään vesieristys ja kun se on kuivunut päästään laatoittamaan. Lattian korjaustoimenpiteisiin menee lopulta vain muutamia päiviä 🙂