Viime viikonloppuna tyhjenneltiin vintiltä tiiliä ja muuta epämääräistä roinaa, jota sinne on jäänyt vielä vaihtolavaruljanssin jälkeenkin. Keväällä on tarkoitus poistaa vintin lattian alta eristeet ja laittaa uutta tilalle. Sakke askarteli vintin seinille pidikkeet, joihin lattialankut nostellaan. Lankut eivät ole kiinni mitenkään, joten ne on helppo napsia ylös.

Sama temppu tehdään alakerrassakin kunhan soodapuhaltaja on käynyt. Siellä lattian purku onkin hieman työläämpi toimepide! Lattiahirret on kiinnitetty niin että varmasti pysyy ja ne ovat saaneet asettua paikoilleen reilut 160 vuotta 😛

Eristettä vintin lattialankkujen alla on parikymmentä senttiä: muurahaispesä näytti olevan pääraaka-aine. Kukkia ja muita luonnon antimia oli joukossa.

Vintiltä löytyi useammanlaisia kalentereita vuosimallia 1927, 1935 ja 1945. Tupakanholkit löytyivät lattialankkujen alta.

Vuoden 1935 kalenteri on oikein seinäkalenteri Ameriikan maalta. Millehän lie ammattikunnalle se on tarkoitettu, kun joka päivän kohdalla on kerrottu vallitseva säätila? Onkohan ihan tarkka fakta, että kesäkuun 6 päivänä on ollut kuuma? Parempia ennustuksia ovat osanneet laatia vuonna 1935 kuin nykyään. Koko vuoden säätila on päivälleen tiedossa kalenterin painoonmenohetkellä!

Nimipäivät ovat hieman muuttuneet sitten vuoden 1945. 14.tammikuuta nimipäiviään viettävät Sakari ja Saikko. 4.elokuuta juhlivat Veera ja Toivikki. Helmikuun lapsia ovat mm. Utria, Rihko, Altis, Kauppo ja Istervo. Maaliskuun sankareita ovat Hirvo, Valvikki ja Uskali. Kesäkuussa juhlivat Hyvikki, Liimo ja Uuras. Muita nykyään vähemmän tunnettuja henkilöitä lienevät Viljamieli, Kiuru, Helma, Sävy, Sävele ja Vaalimo 😉

Meitä, joita talven synkkyys alkaa jo ahdistaa, lohduttaa runo Osuuskauppaväen kalenterista vuodelta 1927:

Valon valta

Niin pitkä Pohjan talvi on,

on syksy synkkä, iloton.

Mutt’ usko kevään koittohon

ja toivo valon voittohon

sydämet riemuun saa.

Ken estäis koivun keväisen

taas puhkeemasta lehtehen!

Kun armas aika ehtivi,

se silmut saa, se lehtivi

käskystä ikuisen.

Myös ihmiskunta vaeltaa

päin onnen aikaa armaampaa,

kun säästä emme voimia

ain’ yhteistyössä toimia

käskystä rakkauden.

Huugo Vasara