Pirtin lattian vanhat lankut ladottiin paikoilleen viime syksynä. Tammikuussa ne ruuvattiin kiinni, kun ne olivat saaneet syksyn ajan kuivua ja hakea paikkansa. Ennen maalausta lattia pitää hioa ja vanhat naulanreiät paklata. Lattialankut ovat olleet käytössä viimeiset 170 vuotta joten ajan jälki on nähtävissä. Hioin lattian läpi käsihiomakoneella ja totesin, että koko lattiassa ei ole lainkaan suoraa pintaa 😀 Monenlaista kuhmua ja kuoppaa on ajan saatossa lankkuihin syntynyt. Oman aikansahan se ottaa kun käy koko lattian läpi pienellä hiomakoneella, mutta eipä tämä projekti ole tähänkään asti hätäisen hommaa ollut 😉 Oikea lattianhiomakone olisi vetänyt lankut tasaisen sileiksi ja sitähän me emme halua. Ajan kuluminen saa näkyä.

Pirtin lattia on alun perin tehty niin, että seinän vierustoilla on kiertänyt irrotettavat lankut seinän suuntaisesti. Nämä seinänvieruslankut olivat lattian purkuvaiheessa huonossa kunnossa ja jouduttiin poistamaan käytöstä. Nyt niiden tilalle tehtiin uudet. Uudet lankut tehtiin vintillä käytössä olleista lattialankuista, eli vanhaa materiaalia saatiin uusiokäyttöön. Isäntä pääsi taas lempipuuhaansa eli puusepän hommiin 🙂

Kehälankkuja sai muotoilla aikalailla, jotta ne asettuivat osaksi muuta lattiaa. Pirtin oven edustalla lattia on kulunut parisen senttiä.

Leivinuunin edessä olevat lankut olivat todella kärsineet: niissä oli palojälkiä yms. Ne heitettiin pois lattian purkuvaiheessa. Nyttemmin tilalle on tehty uusi lattia ihan uusista lankuista. Lankut ovat samaa materiaalia kuin keittiön lattia. Tämä uudisosa piti myös höylätä ja hioa sulavaksi osaksi muuta lattiaa.

Uuden ja vanhan osan väliin jäi rako, joka täytettiin liimaamalla siihen puukiila.

Olemme oikein tyytyväisiä lattiaan tässä vaiheessa 🙂 Vanhat naulojen kolot vielä paklataan ja katsotaan mitä muita pieniä korjaustoimenpiteitä tulee tehdä ennen maalausta. Joitakin kohtia pitänee liimailla, kun lankun pinnasta on lähtenyt puunsäle irtoamaan.

Hommaa vielä siis riittää ennen maalausta. Maalit on kuitenkin jo tilattu. Lattia tullaan maalaamaan Kymin Palokärjen pellavaoljymaalilla. Sävyksi tulee punaruskea, käytännössä sama sävy kuin lattiassa jo on. Netistä sattui löytymään koulun päättötyö, joka oli tehty vanhojen lattioiden kunnostamisesta. Siinä oli värikartta eri vuosikymmeninä käytetyistä lattiamaaleista. Punaruskea sävy, joka pirtin lattiassa nyt on, oli suosittu 1800-luvun puolesta välistä vuosidan loppuun. Siihen kohtaan osunee ehkä myös meidän lattian alkuperäinen maalaus. Hionnan yhteydessä lankuista ei paljastunut muita maalikerroksia. Tikkurilan värikarttojen kanssa mallailimme muitakin sävyjä, mutta isännän toiveesta päädyimme lopulta alkuperäiseen väriin. Teimme testimaalauksen kolmella eri vaihtoehdolla. Valittu sävy on mallisävyistä oikeanpuoleisin.