Alkuviikosta saatiin esitellä kesävieraalle Rantatöyrän tiluksia ja saarta muutenkin. Kylppärin ja keittiön välinen ovi on vähän lyhyenläntä 😛

Navetassa, talosta löytyneiden, säilytettävien tavaroiden joukosta esiin pisti pari karttarullaa, jotka Sakke muisti tuoneensa navettaan talteen viime kesänä. Minä en ollutkaan noita karttoja nähnyt, joten aloimme tutkia niitä vähän tarkemmin.

Pienempi kartoista (n. 1 x 0,75 m) on vanha kunnon merikartta vuodelta 1935. Hauska juttu, että kartta ei suinkaan ole paikallisilta vesiltä vaan Kemin huudeilta 🙂 Merikartta päätyy varmasti kehyksiin ja seinälle!

Toinen kartoista on ihan reilun kokoinen. Se on värillinen ja yllättävän hyvässä kunnossa, kuten merikarttakin. Kun rullailimme karttaa auki vastaan tuli sellainen paikka kuin Mesopotamia. Vähän matkan päässä näkyi Itävalta-Unkari. Tässä vaiheessa alkoi jo oikeasti kiinnostaa mistä kartasta on kysymys ja miltä vuodelta se on.

Kartta piti aukaista kokonaan jotta asia selvisi: kyseessä on Venäjän valtakunnan kartta vuodelta 1913. Himppusta ennen ensimmäistä maailmansotaa tehdystä kartasta löytyy Venäjän valtakunta sekä muuta Eurooppaa ja Aasiaa sellaisena kuin ne olivat vanhoina hyvinä aikoina. Kokoa kartalla on kuuden hengen ruokapöydän verran.

Vuonna 1913 Suomi oli osa Venäjää, jota hallitsi Nikolai II. Suomessa ei ollut kovin hyvät tunnelmat Venäjän osalta, menossa nimittäin oli toinen sortokausi, joka alkoi vuonna 1908 ja päättyi helmikuun vallankumoukseen 1917. Suomesta yritettiin kovasti tehdä venäläinen. Wikipedia tietää kertoa ”suuresta venäläistämisohjelmasta”, jonka mukaan Suomen autonomia piti lopettaa täydellisesti ja Suomesta tehdä keskusvallan alainen maakunta. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin esti nämä suunnitelmat. Vuonna 1913 Suomen suuriruhtinaskunnasta löytyvät Sortavala ja Viipuri. Nikolainkaupunki eli Vaasa pistää silmään. Vaasa oli virallisesti Nikolainkaupunki vuosina 1855-1917.

Itävalta-Unkarista piti vähän googletella faktoja. Se on ollut olemassa vuosina 1867-1918. Molempia maita hallitsi suurimman osan ajasta Habsburg-suvun keisari Frans Joosef. Itävalta-Unkari perustettiin kompromissina Unkarin ylimystön ja Habsburg-hallitsijoiden välillä yrityksenä pelastaa vanha Itävallan keisarikunta, johon myös Unkari oli kuulunut. Keisarikunta hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Itävalta-Unkarin virallinen nimi oli aika napakka, jopa lyhyt ja ytimekäs: Die im Reichsrat vertretenen Königreiche und Länder und die Länder der heiligen ungarischen Stephanskrone (Valtakunnanneuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat).

Kartassa on kaksi osaa. Yläpuolella on Euroopan aluetta ja alapuolella Aasiaa Koreaan asti. Siinä näkyy Arabiaa, Persiaa ja se Mesopotamia alhaalla vasemmalla, Arabian yläpuolella 🙂

Vuonna 1913

• Suomessa oli n. 3 000 000 asukasta.
• Norjassa naiset saivat äänioikeuden. Suomessa naiset olivat saaneet äänestää vuodesta 1906, Ruotsi seurasi perässä vuonna 1919.
• Death Valleyssa, Kaliforniassa mitattiin maailman korkein lämpötila 56.7 °C (134 °F).
• Harry Brearley keksi ruostumattoman teräksen Sheffieldissä.
• Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto Korvensuu saatiin ajokuntoon.
• Pieni merenneito -patsas valmistui Tanskassa, Kööpenhaminassa.
• Oikeus kielsi Pietarissa kirjailija Leo Tolstoin käsikirjoitusten julkaisemisen.
• Ford Motor Company otti käyttöön liukuhihnan, joka vähensi auton rungon kokoamisajan 12,5 tunnista 2 tuntiin 40 minuuttiin.
• Ensimmäinen ristisanatehtävä ilmestyi New York World -sanomalehdessä.
• Rantatöyrällä oli ikää 62 vuotta.