Vanha kansa on eristänyt hirsien välejä kaikenlaisella jännällä. Ollaan saatu tutustua tähän jännään viime aikoina kun ollaan rapsuteltu hirsien välit puhtaaksi. Jännän virallinen koostumus on heinä, kävyt, mustikan varvut, sahanpuru ja kalaverkko.

Teresa pääsi vauhtiin rapsuttelussa 🙂 Isäntä piti kutsua apuun kun kalaverkko meinasi olla turhan tiukassa. Ei me kaikkea mujua poistettu, se vain joka pinnalta helposti lähti. Kalaverkkoakin jäi seiniin muistoksi menneestä 🙂 Tarkoitus on eristää seinät paremmin ulkoa päin ja laittaa sisäseiniin tarvittaessa tilkkeeksi pellarivettä.

Kuvassa seinän alaosa on jo putsattu ja yläosassa on vielä työmaata. Tulevan makkarin seinistä lähti 90 litran laatikollinen kamaa.

Kaikki seinät on nyt putsattu ja soodapuhaltaja voi tulla 🙂 Aikaa ei vielä olla sovittu. Sakke muovitti soodapuhalluksen ajaksi uunin pankon ja eteisen ”katon” eli kohdan, johon katto sitten joskus tulee. Soodapuhallus tehdään vain alakerrassa.

Kuten kuvista näkyy, ollaan vihdoin saatu raksalle sähköt ❤ Ja mikä tärkeintä: raksaämyrit 😀

 

Viime viikonloppuna kävi raksalla pitkästä aikaa oikeita vieraita, nimittäin pansiolaiset Turuust 🙂 Sattupa ihana aurinkoinen talvipäivä vaikka marraskuun alkupuolta vasta mennään!

Esiteltiin vieraille tilukset ja käytiin Marjaniemessä lounaalla. Ei ollut ravintelissa suurta ruuhkaa tähän aikaan vuodesta 😉 Paikallisessa matkamuistomyymälä-kahviossa kahvilanpitäjä-mummo kysyi ystävällisesti, että meinataanko juoda kahvit vaiko mitenkä, kun ei viitsi turhaa pannullista keittää jos päivän ainoat turistit ei sitä juo 😀 No, ei me sit juotu kun juuri oltiin lounas päätetty jälkkärikahveihin. Pete kuitenkin osti matkamuistoksi Eemelin avaruusmunan 🙂 Eemeli 4v. ihan itse oli tehnyt avaruusmuna-avaimenperiä myyntiin ❤

Pansiolaiset oli saaressa sunnuntaina. Edellisenä päivänä, lauantaina, päästiin tutustumaan paikallisiin mukavassa tapahtumassa, nimittäin hirvipeijaisissa 🙂 Ne vietetään saaressa perinteisesti pyhäinpäivänä. Naapurit tien takaa, meren rannasta, sattuivat olemaan päiväkävelyllä samaan aikaan kun me kurvattiin aamupäivästä pihaan. Naapurit oikaisevat lähimetsään meidän pihan kautta. Kutsuttiin heidät piipahtamaan talossa sisällä. He olivat mielissään kun Rantatöyrä on otettu rempan alle 🙂 Kutsuivat meidät sitten samalla peijaisiin.

Pienen pitäjän hyvä puoli on se, että jos ei oikein tarkaan tiedä missä se hirvipeijaispaikka (eli koulu) on, niin ajaa vaan isoa tietä niin kauan että näkee jossain paljon autoja parkissa. Siellä se koulu ja peijaiset on 😀 Oli kiva käydä katsastamassa paikallista meininkiä. Hyvää hirvikeittoa sieltä sai!

 

 

Eilen oli kunnon talkoot, kun tyhjensimme taloa ja piharakennuksia turhasta rojusta. Vaihtolava odotti pihassa. Kesärenki-Tuomas oli meillä syyslomalla (eli oliko kyseessä syysrenki?). Petrikin tuli Haltin kanssa apujoukoiksi.

Kovin on tyhjä lava vielä aamupäivästä.

Vintillä odotti useampikin hylly purkajaansa. Tuomas pääsi lempihommaansa sorkkaraudan varteen. Sitten oli tarjolla myös vähän vähemmän mukavaa hommaa, nimittäin uunin pankon imurointi. Edellisen asukkaan kissat muistututtavat olemassa olostaan kikkareiden merkeissä…

 

Alkaahan se lava täyttyä. Ihan hyvä potkukelkkakin meinasti päätyä lavalle, mutta lopulta se pelastettiin. Sakke meinasti tuunata siihen uudet puuosat. Ehkä sillä käydään vielä monta postinhakukeikkaa tulevaisuudessa 😉

Vintiltä, seinän ja lattian välistä löytyi kauniita kortteja. Lintukortissa on takana teksti: muisto äidiltä 1892. Ilmeisesti kyseessä on talon edellisen omistajan äidin (Toinin) kortti, jonka hän on saanut omalta äidiltään.

Toini on saanut 40-luvulta ystävältään Elliltä kortteja mm. syntymäpäivänä ja pääsiäisenä. Kauniita ❤

Välillä pidettiin ruokatauko asuntovaunussa. Lämmin asuntovaunu on näillä keleillä jo tarpeen. Päivän päätteeksi oli lava täynnä 🙂

Väsynyttä talkooporukkaa 😛

Ai niin, se kamarin seinäkin on saatu kuntoon. Toinenkin hirsi piti vaihtaa. Sakke, iskä ja Tuomas ahkeroivat sen valmiiksi loppuviikosta.

Iso kiitos Petrille, Tuomakselle ja iskälle avusta! Projekti on nytkähtänyt kunnolla eteenpäin viimeisen viikon aikana 🙂 Seuraavaksi kiikarissa olisikin jo huoneiden syväpuhdistus soodapuhalluksella. Jännää 🙂

Iskä on ollut raksalla apuna tämän viikon. Alkuviikosta oli ohjelmassa piippujen teko muurarin kanssa. Piippuja on kaksi kappaletta. Toiseen piippuun tulee hormit alakerran kamarien tulisijoista ja keittiön hellasta. Toinen piippu on tuvan leivinuunille.

Muurareita projektissa on ollut kaksikin eri kaveria: ensimmäinen laittoi piippujen vanhat osat sisältä kuntoon. Sitten toinen muurasi uudet piiput vanhojen osien päälle jatkoksi. Useamman päivän homma kaiken kaikkiaan.

Siitä lähtee uutta syntymään vanhan päälle. Uusi piippu piti muurata hauskasti vinottain, jotta se saatiin erilleen katon kurkihirrestä. Vanha piippu, joka tässä on ollut, oli muurattu suoraan kurkihirteen kiinni. Nykyasetuksien mukaan hirren ja piipun väliin pitää jättää vähintään kymmenen sentin rako.

Katollekin päästiin. Sakke oli muurarin apuna yläilmoissa. Iskä ajoi nostolaitetta. Raksakoira oli muuten vain ämpäripää.

Hienot piiput tuli ❤

lautta nimittäin.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/hietikolle-ajautunut-hailuodon-lautta-on-irrotettu-kunto-tarkistetaan-ennen-liikennointia/740819/

Sakella oli sovittuna treffit muurarin kanssa, mutta tulikin vapaapäivä. Huomenna uus yritys.

 

 

Tämmönen pihan kaunistus hommattiin viikonloppuna. Vuosimalli on -86 eli pahimmat uutuuden karheudet on jo hiotuneet pois 😛

Sisustus on vimosen päälle komia. Vessassa on upeat ”kaakelit”, liukuovilla saa yksityisyyttä tärkeisiin neuvotteluihin ja keittiössä on liesituuletin kunnon kokkailuja varten. Ihastuttava astiasto tuli kaupan päälle!

Kyllä nyt kelpaa pitää kahvipaussia! Saapa ainakin olla lämpimässä 😛

Tulevan makkarin seinässä on muutama hirsi ottanut parin metrin matkalta yhteen hevosmuurahaisten kanssa ja hirret pitää vaihtaa. Sunnuntaille sattui kaunis auringonpaiste, hyvä keli tehdä reikä seinään! Avuksi urakkaan saatiin asiantuntija-apua Nivalasta 🙂

Sakke ja Aleksi löysivät jo kesällä riihestä ylimääräisiä parruja, joista saa sopivia varaosia seinäprojektiin. Perinnemestari työstää hirttä kirveellä 🙂

Useamman tunnin uurastus palkittiin kun hirsia alkaa osua paikoilleen.

Vähän pitää vielä säätää (hienosäätöä moottorisahalla 😛 ) Pellavaeristettä väliin ja vähän lankkua. Valmis! Loput pari hirttä vaihdetaan tässä viikon aikana.

Kiitos Aleksi avusta! Pikku-Iiku ❤ Lepsu on Iikun vinkkelistä ihan kohtuukokoinen 😉

Viikko sitten touhuttiin muurarille telineitä talon katolle. Muurarin olisi piakkoin tarkoitus tulla tekemään piiput. Meillä apuna hommassa oli naapurilta lainattu henkilönostin. Mulle taas uusi meriitti: jos vain tarvitte henkilönostimen käyttäjää, niin sopii rimpauttaa 😉 Myös jiirisaha on nyt tuttu juttu. Koko ajan oppii uutta 🙂

Työmies alkoi touhuta. Ensin pitää vähän mittailla ja tuumailla ja sitten käydä asiaan. Telineaihioita alkaa muodostua.

Mies ja telineet kyytiin ja kohti yläilmoja! Piällysmies seuraa että hommat hoidetaan asiallisesti.

Muutama päivä siinä huhkittiin ja otettiin parit eiköku-versiot, mutta nyt sopii muurarin tulla!

Ylhäältä näkee kauas 🙂

Alakerran leivinuunin ja kamareiden tulisijojen hormit löytyvät vintiltä. Niiden kunto oli pieni arvoitus ja siksipä Sakke alkoi purkuhommiin. Katolla olevat piippuosat on purettu pois jo aikaisemmin ja nyt Sakke purki pätkät pois piipuista talon sisäpuolelta. Katsaus piipun sisään tuotti toivotun tuloksen: piiput ovat tukevat ja todennäköisesti kunnostettavissa. Hyvin palvelleet tiilet joutivat jo mennä. Muurari laittaa piakkoin uusia tilalle 🙂

Tiilet on purettu, hyvä. Sitten ne pitäisi saada roudattua alas. Hmmm… Ratkaisu ongelmaan: liinalaatikkoviritelmä. Sakke laski tiiliä alas laatikollinen kerrallaan, minä nakoin tiilet alakerrassa toiseen laatikkoon ja roudasin pihalle. Kätevätä 😉

Tiiliprojektin jälkeen pääsin nauttimaan loppumattomasta naulaprojektista (kyllä, aherran niiden kimpussa edelleen…). Nyt alkoi saada projekti tuulta alleen kun saatiin Arilta hyviä rakennustelineen tasoja. Sakke lisäsi yhteen niistä jalat alle ja niin alkoi naulasavotta sujua katon rajassa 🙂 Pääsinpä projektin loppuvaiheessa kiipeämään uunin pankollekin. Vielä yhdessä seinässä on muutama naula, eli eiköhän tämä savotta lopu viimeistään ensi viikonloppuna! Jes!

Historia muistuttaa välillä itsestään. Eteisen katon purun yhteydessä vintiltä löytyi lisää vanhoja sanomalehtiä. Kaleva kertoo torstaina, elokuun 31. päivänä vuonna 1933, että natsi-puolue järjestää suuren puolekokouksen Nürnbergissä 😮

”Elokuun 30 – syyskuun 3 pnä pidetään täällä kansallissosialistisen puolueen ensimmäinen puoluekokous kolmannen valtakunnan syntymisen jälkeen ja tälle kokoukselle tahdotaan antaa valtavan mielenosoituksen luonne sekä osoittaa sillä varsinkin kansallissosialistisen puoleen voimaa ja suuruutta. Ohjelmassa oleville poliittisille neuvotteluille tullaan antamaan mahdollisimman suuri loisto.”

Kokoukseen odotettiin yli puolta miljoonaa ihmistä. ”Koti- ja ulkomaisten sanomalehtimiesten suurta joukkoa varten on perustettu erityinen sanomalehtitoimisto ja puhelinasema. Kokous radioidaan ja filmataan kokonaisuudesssaan eri vaiheineen.” Kaikkihan me ollaan noita filmatisointeja nähty

Kansallissosialistinen puolue ei vain juhli, vaan osoittaa tarmokkuutensa myös arkena. Berliinistä kantautuu uutinen 27.8.1933: ”Valtion viholliset ovat lauantainakin saaneet tuta vallassaolijain tarmon. Ent. kommunistisen valtiopäivämiehen Pieckin asunnossa Berliinissä toimitettiin lauantaina kotietsintä ja tavattiin tällöin salaisia kirjoituksia. Pieck on nykyään ulkomailla, mutta hänen vaimonsa ja tyttärensä pidätettiin.”

Vintiltä löytyy vielä saman viikon Kalevaa, tiistailta 29.8.1933. Silloin on sattunut Simossa merkillinen katoamistapaus.

Opettajatar, neiti Marttila, on lähtenyt marjametsään mutta ei palannut kotiin. Häntä aletaan etsiä koko kylän voimin. ”Kun kadoksissa olevan Marttilan veli, joka kulki erillään muusta joukosta, saapui Marttilan talon erään ladon läheisyyteen ja ohi kulkiessaan katsahti latoon, näki hän siellä sisarensa makaavan heinissä. Luullen sisartaan kuolleeksi, kiiruhti veli ilmoittamaan löydöstään muille etsijöille. Kun miesjoukko sitten palasi takaisin ladolle, havaittiin ladon oven olevan avoimena ja neiti Marttilan olevan poissa. Latoon on jäänyt vain jonkin verran marjoja.”

”Vaikka veli oli ladon luota pois ainoastaan kymmenisen minuuttia ja etsimistöitä jatkettiin uudelleen heti, kun opettajattaren huomattiin ladosta poistuneen, ei hänestä löydetty muuta jälkeä kuin marja-astia, jonka hän oli pudottanut metsään. Etsintää jatkettiin edelleen koko eilispäivä, mutta vielä iltaan mennessä ei kadonneesta oltu tavattu jälkeäkään. Hän on 20-vuotias.”

Kuinkahan opettajatar Marttilan lopulta kävi…?

Eilen jatkui raksalla naulasavotta. Se onkin ollut tässä hetken aikaa katkolla kuistin suoristuksen ja muun homman vuoksi. Voiton puolella siinä onneksi kuitenkin jo ollaan! Yhden naulan sain repiä kengän pohjastakin, kun ihmettelin että mikä siellä kilkkaa 😮 Sakkea lainatakseni ”parempi repiä naula pois kengänpohjasta kuin jalkapohjasta”. Huh, onneksi on naulaanastumissuojat kengissä!

Eilen alkoi sorsastuskausi ja sen huomasi saarella. Vähän väliä kuului lintujen raakuntaa ja niitä lenteli parvissa sinne tänne. Välillä jossain sinkosi haulisuihku. Lepantteri ihmetteli meininkiä keittiön ikkunasta.

Sakke otti asiakseen eteisen katon purkamisen. Eteisen katto on vähän turhan matalalla. Sitä kun vähän tsuumailtiin niin tultiin siihen tulokseen, että kattoa voisi hyvinkin korottaa 20 senttiä, niin että uusi katto tulisi vaakaparrujen yläpuolelle, kun nyt katto oli tehty parrujen alapuolelle. Valkoiset paneelit saisivat siis seuraavaksi kyytiä. Isäntä paineli vintille ja  alkoi hommiin.

Kohta oli villat purettu ja parrut saatu näkösälle. Sitten sai sorkkarauta töitä.

Voilá, sinne meni eteisen katto 🙂

Huomattiinpas että tuvan ovessa on komiat saranat. Ne pitää säästää 🙂

Meillä oli sellanen normi päivä raksalla. Välillä rillattiin makkaraa, että jaksaa. Saarelle mentäessä ihmeteltiin kun tuulimyllyt eivät pyörineet. Syykin selvisi, näillä kavereilla taisi olla normi päivä toimistolla!